Kun kysytään yrityksen edustajilta, mitä he tietävät yrityksensä taksin käytöstä ja taksimatkustamisesta, liikutaan tuntemattomilla vesillä. Toki tiedetään, kuinka paljon taksimatkustamiseen menee rahaa vuodessa, mutta on epäselvää, mihin raha taksiostoissa menee. “On erikoista, että useinkaan taksiostot eivät ole Travel Managementin hyppysissä, vaan tieto euromäärästä pitää kaivaa yrityksen kirjanpidosta”, toteaa Taksi Parnersin toimitusjohtaja Ari Kunelius.

 

Yritykset antavat matkustussääntöjä ja ohjeita, mutta tämä ei päde taksin käyttöön.

“Yrityksissä ohjeistetaan, mitkä lentoyhtiöt ja hotellit on syytä varata, miten käyttää omaa autoa, miten käyttää vuokra-autoa, mutta ei sitä, miten käyttää taksia. Kaikissa muissa osatekijöissä on tilanne, että toimittajien raportoinneilla pystytään varmistamaan se, että käyttö on ohjeiden mukaista, mutta taksimatkustamisessa ei pystytä mitenkään tällä hetkellä tätä valvomaan, ja se on aika erikoista”, Kunelius kertoo.

Erikoista on myöskin se, että matkustamisen viitekehykseen liittyvistä asioista yritys on tehnyt sopimukset toimittajien kanssa, mutta taksimatkustus ja taksin käyttö ovat sellaisia asioita, että niistä ei juurikaan ole sopimuksia tehty. Esimerkiksi Ruotsissa toimivissa yrityksissä ollaan pääsääntöisesti selvillä, mitä taksiyhtiöitä käytetään ja siihen on olemassa tietyt syyt. Suomessa tämä perinne on vieras.

 

Suomessa ei ole juurikaan lähdetty tekemään yrityksille taksisopimuksia.

Kiinnostus taksisopimuksia kohtaan on kuitenkin lisääntynyt. Meillä ei ole perinnettä täällä siihen, että yritykset kontrolloisivat taksinkäyttöä yrityksissä. Monesti kuitenkin Siperia opettaa. Kun taksinkäytöstä tulee huonoja kokemuksia, niin vasta silloin ollaan valmiita muodostamaan sopimuksia ja tarkastelemaan asiaa uudesta näkökulmasta.

“Suomen taksipalvelut ovat olleet yrityksille usein sitä, että isoissa pääkonttoreissa on ollut tilauskytkin aulassa, josta taksia on tilattu. Taksisopimusten tekeminen on suurelti rajoittunut aulan tilausratkaisuihin. Ei ole ollut toimijaa, joka pystyisi toimittamaan palvelut ympäri Suomea, erinomaisella raportoinnilla ja läpinäkyvällä hinnoittelulla”, Kunelius toteaa.

 

Yrityksien tulisi hoksata ensin, mitä ollaan myymässä ja tarjoamassa.

Taksinkäytön optimointi ja palvelun hallinta on asiana sen verran vieras, että lamppu pään päällä syttyy vasta viiveellä. Ensimmäiset pari kuukautta yrityksissä saatetaan kuunnella kiinnostuneina tarinaa järkevästä ja kustannustehokkaammasta taksikäytöstä, ja tämän jälkeen ollaan jo kiinnostuneita näkemään sopimus. Pikkuhiljaa viesti uudesta palvelusta puskee paremmin läpi. Yritykset kiinnostuvat selvittämään, paljonko taksimatkustus tulee todellisuudessa maksamaan ja miten siitä saataisiin tehtyä kustannustehokkaampaa.

“Tarjoamme yrityksille ja julkiselle sektorille turvalliset ja vastuullisesti tuotetut liikkumis- ja kuljetuspalvelut, laadukkaan palvelun, sekä nopean ja luotettavan saatavuuden takuulla. Meitä todella liikuttaa mitä sinulle kuuluu”, Kunelius kiteyttää.